Todellisen vuosikoron kaava ja laskeminen

Lainan nimelliskorko ja todellinen korko ovat monelle epäselviä käsitteitä. Tässä artikkelissa selvitämme, miten todellinen vuosikorko lasketaan, mutta ensin muutama määritelmä:

  • Nimelliskorko on lainasta perittävä korko.
  • Todellinen korko sisältää lainan koron + kaikki muut lainaan liittyvät maksut ja kustannukset, kuten avausmaksun ja kuukausimaksun.

Todellinen korko kuvaa siten lainan tosiasiallisia kustannuksia. Alla on yksinkertaistettu kaava todellisen koron laskentaan ja virallinen kaava kokonaisuudessaan.

Todellisen koron laskeminen käsin

Todellisen koron laskemiseksi täytyy tietää nimelliskorko, perustamismaksu, lyhennyserän kustannus ja erien määrä vuodessa.

Yksinkertaisella matematiikalla ei saa aivan tarkkaa vastausta, mutta suuntaa-antavan tuloksen. Tarkka kaava on alla, mutta se vaatii hieman parempia matematiikan taitoja.

Otetaan esimerkki: nimelliskorko on 10 % ja vuodessa on 12 lyhennyserää. Kaava on tällöin seuraava:

(1 + 0,10/12)12 - 1
= (1 + 0,00833)12 - 1
= 1,1047 - 1
= 0,1047

Tämä on prosenteiksi muutettuna (kerro sadalla): 0,1o47 = 10,47%

Nyt lisäämme lainaan avausmaksun ja erä- tai kuukausimaksut.

Laske lyhennyserien maksut vuodessa ja jaa ne puolella lainasummasta. Jos lainaat 10000 euroa ja vuodessa on 12 lyhennyserää, joista peritään tilinhoitomaksua 3,50€ kustakin, laskelmasta tulee seuraavanlainen:

(3,5€ × 12/5000€) = 0,0084 = 0,84%.

Lisää tämä vuosittaiseen nimelliskorkoon: 10,47% + 0,84% = 11,31%.

Lainan avausmaksun vaikutus on hieman vaikeampi laskea. Oletetaan, että 10000 euron lainasta peritään yksi prosentti eli 100 euroa perustamismaksua. Prosentin avauskulu vaikuttaa eri tavalla maksuajasta riippuen. Mitä lyhyempi maksuaika, sitä suurempi vaikutus. Koron ollessa 10 prosenttia lyhennyksiin täytyy lisätä 1,11% vuodessa tai 0,39% viiden vuoden maksuajalla.

Jos oletetaan viisi vuotta, saadaan

11,31% + 0,39% = 11,70%.

Todellisen vuosikoron laskentakaava

Todellisen vuosikoron koko kaava on paljon monimutkaisempi ja se on tarkasti säädetty. Kuluttajaluottojen todellisen vuosikoron laskentakaava on Oikeusministeriön asetuksen 824/2010 liitteessä ja se perustuu EU-direktiiviin.

Yhtälö osoittaa yhtäältä luoton nostoerien ja toisaalta takaisinmaksujen ja maksujen vastaavuuden.

todellinen-vuosikorko

 

 

Tässä yhtälössä

  • X = todellinen vuosikorko
  • m = viimeisen nostoerän järjestysnumero
  • k = nostoerän numero, joten 1 ≤ k ≤ m
  • Ck = nostoerän k määrä
  • tk = vuosina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja kunkin myöhemmän nostoerän nostopäivän välinen aika, joten t1 = 0
  • m’ = viimeisen takaisinmaksun tai maksun numero
  • l = takaisinmaksun tai maksun numero
  • D1 = takaisinmaksun tai maksun määrä
  • s1 = osina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja kunkin takaisinmaksun tai maksun maksupäivän välinen aika.

Monetkaan kuluttajat eivät jaksa paneutua tähän yhtälöön. Jopa yksinkertaistetun kaavan käyttö voi olla monille haastavaa, vaikka siihen ei ala-astetta kummallisempia laskutaitoja tarvita.

Jos otat kulutusluoton vastuulliselta ja tunnetulta lainanantajalta, jollaisia löydät luottovertailustamme, voit luottaa siihen, että korot on laskettu oikein nimelliskoron, kulujen ja maksuajan perusteella. Laskurimme helpottaa maksuerien vertailua ja auttaa löytämään edullisimman kulutusluoton.